Tarinoita pyhältä maalta: Matkaraportti opintomatkalta Israel-Palestiinaan

Pintapuolisesti tarkasteltuna Israel on suuri turistikohde. Paikalliset osaavat tarjota pyhän maan turisteille kiviä ja muureja, joilla milloin kukakin Raamatun henkilö on kävellyt. Pyhiinvaeltajien tulva pyhillä paikoilla saattaa paikoin ahdistaa länsimaista kristittyä, joka on tullut seuraamaan Jeesuksen jalanjälkiä.

Sille, joka haluaa kuulla, pyhällä maalla on kuitenkin lukuisia tarinoita kerrottavanaan. Sain itse kunnian osallistua opintomatkalle Israel-Palestiinaan, jonne lähti opiskelijoita kolmesta eri yliopistosta (Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Itä-Suomen yliopisto). Porukassamme oli teologian opiskelijoita erilaisilla taustoilla varustettuna. Useilla oli itseni tavoin tausta eksegetiikassa eli Raamatun tieteellisessä tutkimuksessa.

Tarinoita historiasta

Omasta näkökulmastani matkan mielenkiintoisin anti oli historiallis-arkeologinen. Pääsimme ihailemaan monia tärkeitä arkeologisia kohteita, joista osa oli yleisiä luonnonpuistoja ja osa työn alla olevia kaivauksia. Helsingin yliopisto on osallistunut jo usean vuoden ajan Horvat Kurin ja Kinneretin kaivauksiin. Näissä suurelle yleisölle suljetuissa kohteissa pääsimme hienosti käsiksi arkeologisen työskentelyn arkeen.

Kivet sinänsä eivät kerro historiasta mitään. Pääsimmekin useassa kohteessa käsiksi arkeologisten kohteiden tulkinnan haasteisiin. Erityisesti Israelissa arkeologia, politiikka ja uskonto nivoutuvat toisiinsa vyyhdiksi, jota on mielenkiintoista avata.

Hyvä esimerkki tulkinnan vaikeudesta on Tel Hazorin arkeologinen kohde, joka pitää sisällään asutusta tuhansien vuosien ajalta. Hazorista on löytynyt kuusikamarinen portti (kuvassa alla), jota on pidetty samanlaisena kuin Megiddosta ja Gezeristä löytyneitä portteja. Portit on identifioitu kuningas Salomon massiivisiin rakennusprojekteihin (1. Kun. 9:15) kuuluviksi, jolloin löytö ajoittuisi 900-luvulle eaa. Tuolloin Hazorin portti toimisi erityisesti todistusaineistona kansallis-uskonnollisesti merkittävän kuninkaan olemassaolosta ja mahtavuudesta.

Hazorista löytynyt kuusikamarinen portti

Useat tutkijat kuitenkin kritisoivat tulkintaa. Kritiikin kärki osuu Raamatun käyttöön sellaisenaan arkeologisten löytöjen aukkojen täyttäjänä. Kriitikkojen mukaan raamattuarkeologit kulkevat “Raamattu toisessa, ja kuokka toisessa kädessä”. Nämä tutkijat esittävät, että Kuningasten kirjat ovat niin myöhäisiä ja monikerroksisia dokumentteja, että niitä ei voi sellaisenaan käyttää kohteiden tulkinnassa. Niinpä Hazorin porttikin ajoittuisi todennäköisimmin 800-luvulle kuningas Omrin hallintokauteen.

Debatti liittyy laajemmin niin sanottuun minimalismin ja maksimalismin väliseen vastakkainasetteluun. Tässä olen tarkoituksella yksinkertaistanut debattia, johon liittyy huomattavasti enemmän yksityiskohtia. Tähän ja moneen muuhun Vanhan testamentin arkeologiseen ongelmakohtaan pääsee hyvin käsiksi EMOn aihetta käsittelevien artikkeleiden kautta.

Kivien ohella matkan akateemisiin huippukohtiin kuului kolme erityistä vierailua. École Bibliquessa pääsimme vierailemaan kirjastossa, jossa Eliezer Ben Yehuda on elvyttänyt hepreankielen ja niiden arkeologien luona, jotka ovat olleet vastuussa kuolleen meren kääröjen esiintuomisesta Qumranissa. Ekumeenisessa Tantur instituutissa tutustuimme hienoihin tutkijoiden tiloihin. Heprealaisessa yliopistossa Jerusalemissa meitä hellittiin mielenkiintoisilla vierailuluennoilla.

Tarinoita uskonnoista

Uskontojen kohtaamiset näkyvät erityisesti Jerusalemin kaupungissa, jossa vietimme matkamme alkupuoliskon. Jerusalem on kolmen suuren monoteistisen uskonnon pyhä kaupunki. Näiden kolmen uskonnon sisällä on kuitenkin niin paljon erilaisia suuntauksia ja korostuksia, että paletti on varsin sekava.

Yksi vaikeimmista kiistoista Jerusalemissa liittyy Temppelivuoreen. Paikalla sijaitsee Jerusalemin skylinea vahvasti värittävät Kalliomoskeija ja Al Aqsa. Matkallamme saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden vierailla paitsi alueella myös molempien moskeijoiden sisällä. Paikan päällä saimme asiantuntevaa opastusta kahdelta Al Aqsassa työskentelevältä muslimiasiantuntijalta.

IMG_4476

Juutalaisten mukaan juuri Al Aqsan kohdalla sijaitsi uskonnolle tärkeä temppeli. Tapasimme matkallamme suomalaisen arkeologin Mikko Louhivuoren, jonka mukaan temppelivuoren alue on aivan Lähi-idän konfliktin ytimessä. Muslimeille temppelivuori on paikka, josta Muhammed nousi taivaaseen tapaamaan profeettoja ja Jumalaa yöllisen matkansa jälkeen. Juutalaisille kyseessä on ainoa paikka maailmassa, jonne kolmannen temppelin voi rakentaa. Kaikissa uskonnoissa temppelivuoren eskatologinen merkitys on valtava.

Nykypäivän ja tulevaisuuden merkittävimpiä haasteita onkin uskontojen rauhallinen rinnakkaiselo Jerusalemissa. Historiaa voi tulkita jokaiselle uskonnolle suotuisasti, mutta ainoa tie rauhaan on löytää yhteinen käsitys tulevaisuudesta. Olikin erityisen rohkaisevaa tavata sellaisia paikallisia ihmisiä, jotka elävät rauhallista ja kunnioittavaa rinnakkaiseloa uskonnosta riippumatta. Täälläkin uskonnoilla on valtava potentiaali hyvään, jos niitä osataan tulkita oikein.

Tarinoita konflikteista

Matkamme kenties koskettavin hetki oli vierailu Betlehemin kaupungissa, Israelin miehittämällä länsirannalla. Ottamatta kantaa itse konfliktiin oli ikävää nähdä, miten tavallisten ihmisten arki ja elämä kärsii kansojen välisessä vastakkainasettelussa. Betlehemissä tapasimme spontaanisti sisarukset, joiden koti ja liiketoiminta oli rakennuksessa, jonka ympärille on turvallisuuden nimissä rakennettu Länsirannan muuri. Muuri halkaisi vilkkaan tien juuri siskosten kaupan edessä tehden liiketoiminnan hitaaksi ja erottaen heidät sukulaisistaan.

IMG_4577

Tapasimme konfliktien keskeltä useita henkilöitä, jotka avasivat tilannetta omista näkökulmistaan. Esimerkiksi palestiinalainen pastori ja teologian tohtori Mitri Raheb avasi muotoilemaansa teologiaa, jossa Raamattua tulkitaan palestiinalaisten silmälasien kautta. Rahebin puhe oli mielenkiintoinen avaus palestiinalaisesta näkökulmasta kontekstualisoituun vapautuksen teologiaan.

Israel on sodassa moneen suuntaan. Vierailimme myös Golanin ylängöllä aivan Syyrian rajan tuntumassa, josta näkyy YK:n tarkkailuasema ja lähin syyrialainen kaupunki. Tuosta rajalta on n. 40 kilometria Damaskokseen, joka on Syyrian sodan ydinaluetta. Tämän kauniin alueen potentiaali olisi valtava, jos näillä kahdella valtiolla olisi rauhalliset välit ja välitön kulku rajan yli.

Matkan aikana tapasimme myös Suomen suurlähettilään Leena-Kaisa Mikkolan hänen omassa kauniissa residenssissään Natanyassa sekä Suomen Ramallahin edustajan Martti Eirolan. Molemmat toivat Israel-Palestiinan nykytilannetta esiin ymmärrettävästi omasta suomalaisesta kokemusmaailmastaan käsin.

Lopuksi

Tämä oli itselleni toinen vierailu pyhällä maalla. Tuntuu siltä, että jokainen vierailu avaa Israel-Palestiinan historiallista, uskonnollista ja poliittista tilannetta yhä enemmän. Edelleen on yhä vaikeampi ottaa yksiselitteistä kantaa mihinkään näistä. Samalla mielenkiinto aluetta kohtaan kasvaa huimasti.

Matkan kokoamisesta ja järjestelyistä kuuluu huima kiitos Suomen lähi-idän instituutin säätiölle. Samalla on myös iloittava siitä, että matkaseura oli mitä parhainta. Ammatillisen verkostoitumisen ohella iltojen viettäminen Jerusalemin kuppiloissa ja Gennesaretin järven rannoilla oli ikimuistoista.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s