Usko ja varmuuden epäjumala

Tusina ihmistä on kokoontunut rukoilemaan syöpädiagnoosin saaneen nuoren naisen puolesta. Ennen rukousta ihmiset kotiinsa kutsunut nainen nousee seisomaan ja julistaa Jeesuksen sanoin: “Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon!” Samassa nainen kertoo paikallaolijoille, että jos rukoilijoiden sydämet ovat epäilyksestä vapaat, nainen parantuu syövästään. Johtopäätös jää sanomatta ääneen, mutta kaikki osaavat sen päätellä: jos epäilyttää, nainen ei parane.

Paikalla oleva Greg Boyd kertoo, että tuossa paineistetussa hetkessä hänen mieleensä nousi Ihmemaa Ozin leijona, joka vakuutteli itselleen: “Minä uskon, minä uskon, uskon, uskon, MINÄ USKON!” Tilanne tuntui sairaalta vitsiltä. Laittaisiko kaikkivaltias Jumala nuoren naisen elämän sen varaan, kuinka hyvin rukoilijat osaavat vakuutella itsensä uskomaan parantumisen ihmeeseen? Jos siis psykologinen kikka onnistuu, syöpä lähtee?

Löysin paljon omia ajatuksiani teologi Boydin haastattelusta the Drew Marshall show’ssa. Boydin uusi kirja Benefit of the Doubt: Breaking the Idol of Certainty esittää, että kristittyjen pakonomaisesta varmuuden etsimisestä on tullut monelle epäjumala. Epävarmuus ja epäilykset kuuluvat oleellisena osana terveen uskon luonteeseen.

Omasta elämästäni en edes muista aikoja, jolloin uskoani ei olisi sävyttänyt epäilys. Milloin epäilen pieniä käytännön seurakuntaelämän kysymyksiä, milloin kaikkein syvimpiä teologisia väittämiä. Erityisesti teini-iässä ja nuoruudessani nuo epäilykset häiritsivät minua suuresti. Ajattelin, että kysymyksiin oli löydettävä vedenpitävät vastaukset. Jumalan täytyisi olla ymmärrettävissä.

Tällainen varmuuden etsiminen näyttää olevan ihmiselle ominaista, olipa kyse sitten uskosta tai elämästä yleensä. Tosiasia on, että elämässä mikään ei ole varmaa: kaikkein pyhimmätkin asiat saatetaan viedä silmänräpäyksessä pois. Vaikka ihminen voi suunnitella askeleitaan, elämä avautuu hänelle päivä ja hetki kerrallaan.

Uskonkysymyksissä pakonomainen varmuuden etsiminen voi olla jopa vaarallista. Se saattaa johtaa ihmisen yhteisöön, joka väittää omistavansa ainoan oikean totuuden. Tällaisessa lahkossa maailma saattaa näyttää hetken varmalta, mutta pidemmän päälle suljetuilla yhteisöillä on taipumus erottaa ihminen itsestä, toisista ja Jumalasta. Silloin myös hengellinen väkivalta on helposti läsnä, kuten alun tapausesimerkistä saattaa huomata.

Omakohtainen usko voi syntyä siinä luovassa jännitteessä, jossa ihminen saa kysellä, epäillä ja olla kriittinen. Usko ei vaadi episteemistä varmuutta. Kristillinen usko ei ole silkkaa totena pitämistä, vaan jotain enemmän. Uskon syvintä kokemusta ei voi formuloida analyyttisen ajattelun käsitteiden avulla. Jumala on liian suuri käsitettäväksi inhimillisen kielen avulla.

Usko nousee itseasiassa siitä yksinkertaisesta huomiosta, että kaikki hyvä meidän elämässämme on lahjaa.

Lahjasta kiitollisena usko on ennenkaikkea käytännöllistä ojentautumista sen mukaan, mitä pitää hyvänä. Se on lähimmäisen rakastamista, hyvän tekemistä ja toisen ihmisen vierellä kulkemista. Se on voimavarojen ja lohdun löytämistä hiljaisuudesta. Se on rukoilemista siitäkin huolimatta, että ei voi olla varma, kuuleeko kukaan. Se on yksinkertainen vanhempi-lapsi -suhde, johon mahtuu paitsi luottamusta myös kapinaa ja itkua.

Boyd tiivistää varsin hyvin kristillisen uskon luonteen:

”Pyrkimyksestä tuntea varmuutta tulee epäjumala silloin, kun ihmisen käsitys Jumalan merkityksestä ja turvasta on ankkuroitu siihen, kuinka varma olo hänellä on uskomustensa oikeudesta sen sijaan, että hänellä olisi yksinkertainen luottamus siihen Jumalan luonteeseen, joka on ilmoitettu ristillä.” – Greg Boyd (blogistin suomennos)

Blogitekstin inspiraationa on ollut erityisesti seuraavat Boydin haastattelut: Drew Marshall-show jakso 2.11.2013, Rachel Held Evansin blogi.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s