Tiesitkö nämä kolme asiaa Raamatun Nooa-kertomuksesta?

Perjantaina (4.4.) vietettiin suuren budjetin “Noah”-elokuvan ensi-iltaa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Darren Aronofskyn taideteos oli mielenkiintoinen ja tuoreita näkökulmia herättävä versio tutusta tarinasta. Allekirjoittanut nautti elokuvasta täysin siemauksin (varsinkin, kun Finnkino oli päivittänyt 3D-lasinsa parempaan ja kevyempään versioon). Erityisesti Russell Crowen roolisuoritus karismaattisena Nooana oli vakuuttava.

Elokuvasta heränneen keskustelun tiimoilta mieleeni nousi kolme asiaa Raamatun Nooa-kertomuksesta, jotka jäävät usealta raamatunlukijalta katveeseen. Tässä lista niistä.

1. Genesiksen Nooa-kertomuksessa on lukuisia sisäisiä eroja ja ristiriitoja. Tarkka lukija huomaa, että Raamatun Nooa-kertomus on itseasiassa kudottu yhteen kahdesta eri tulvakertomuksesta. Tästä syntyneet silmiinpistävimmät ristiriidat ovat:

– Arkkiin kootaan toisaalla kaksi paria kaikkia eläimiä (1. Moos. 6:19-20) mutta toisaalla seitsemän paria kaikkia puhtaita eläimiä (1. Moos. 7:2).
– Tulva kestää toisaalla neljäkymmentä päivää (1. Moos. 8:6) mutta toisaalla sataviisikymmentä päivää (1. Moos. 8:3).
– Vedenpaisumus alkaa toisaalla juuri sinä päivänä, kun Nooa astelee arkkiin (1. Moos. 7:11-13) mutta toisaalla vasta seitsemän päivää sen jälkeen, kun Nooa on astunut arkkiin (1. Moos. 7:7-10).

Eroja ja ristiriitoja on paljon lisää. Osan niistä havaitsee vain hepreankielisestä alkutekstistä. Raamatuntutkimuksessa on vakiintunut käsitys, jonka mukaan 1. Moos. 6:5-9:17 on koottu kahdesta aiemmin itsenäisestä tulvakertomuksesta. Heprealaisessa Raamatussa on varsin yleistä, että tärkeistä kertomuksista on olemassa useampia versioita (esim. kaksi luomiskertomusta ja kaksi kertomusta Aabrahamin ja Jumalan välisen liiton solmimisesta).

2. Nooan kertomuksen aukkoja on täydennetty Henokin kirjassa. Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa syntyi paljon sellaista kirjallisuutta (midrash), jossa selitetään Tooraa ja täydennetään sen sisältämää kerrontaa. Henokin kirjaon toisella vuosisadalla eaa. syntynyt teos, joka kuuluu nykyäänkin Etiopian ortodoksisen kirkon Raamattuun.

Henokin kirjassa kuvaillaan katselijoita (“watchers”), jotka olivat taivaasta ihmisiä valvomaan lähetettyjä enkeleitä. Nämä katselijat alkoivat pian himoita ihmisen tyttäriä. Katselijoiden ja ihmisnaisten seksuaalisesta kanssakäymisestä syntyi maan päälle jättiläisiä (ks. myös 1. Moos. 6:4). Nämä langenneet katselijat opettivat ihmiselle kaiken, jonka he tiesivät mm. sodankäynnistä, taioista ja kosmetiikasta.

Myös protestanttisessa Raamatussa on säilynyt joitain viittauksia “jumalten poikiin”, “katselijoihin” tai “langenneisiin enkeleihin” (1. Moos. 6:4, Dan. 4:13 ja Juud. 1:6). “Noah”-elokuvassa katselijoiden osuus perustui hyvin pitkälle Henokin kirjan kuvaukseen. Jopa katselijoiden nimet olivat peräisin Henokin kirjasta.

3. Gilgamesh-eepos sisältää Raamattua vanhemman version arkista ja tulvakertomuksesta. Genesiksen sisältämien tulvakertomuksien ajoituksesta on raamatuntutkimuksessa erimielisyyttä. Selvää on kuitenkin, että kumpikaan tulvakertomuksista ei voi olla kirjoitettu kuin aikaisintaan tuhannella vuosisadalla eaa. Muinaisbabylonialainen Atrahasiksen tulvakertomus puolestaan on peräisin jo n. 1600-luvulta eaa. Tässä kertomuksessa on paljon yhtäläisyyksiä sekä myöhempään Gilgamesh-eepoksen että Heprealaisen Raamatun tulvakertomuksiin.

Gilgamesh-eepoksen ja Genesiksen tulvakertomuksissa on paljon samaa. Molemmissa tapahtuu maailmanlaajuinen tulva, jonka syynä on ihmiskunnan pahuus. Molemmissa on oikeamielinen päähenkilö (Nooa ja Utnapishtim), jonka kehotetaan rakentamaan suuri laiva. Molemmissa laivaan lastataan päähenkilön perhe ja maailman eläimiä. Molemmissa maan löytyminen testataan lintujen avulla ja laiva ajautuu lopulta vuoren päälle. Molemmissa annetaan eläinuhri tulvan jälkeen.

Kertomuksissa on myös paljon eroja. Ilmeisin ero on jumalten määrässä ja luonteessa. Gilgamesh-eepoksessa jumalia on paljon, ja heidän välinen dramatiikka on mielenkiintoista. Heprealaisen Raamatun kertomuksen yksi teologinen opetus puolestaan on yhden Jumalan uskollisuus ihmiskuntaa kohtaan.

Lopuksi

Kuluva vuosi on raamattuaiheisten elokuvien kulta-aikaa. “Noah” oli mielestäni hienosti kirjoitettu elokuva, joka otti juuri sopivan määrän vapauksia suhteessa Genesiksen tulvakertomukseen. Heprealaisen Raamatun kerronta jättää usein paljon aukkoja, joiden täydentämisessä elokuvan käsikirjoitukseen vaaditaan luovuutta ja tarkkuutta. Suuri tarinan kulku oli tässä elokuvassa hyvin säilytetty, mutta kertomusta oli ovelasti lihotettu erilaisilla teemoilla. Parhaimmillaan elokuva herättää katsojissa suuria kysymyksiä ja halun tutustua tarkemmin kulttuurimme ytimessä oleviin kertomuksiin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s