”Mitä sä siellä oikeen tutkit?” Välähdyksiä eksegeetin arkeen

Olen työskennellyt elokuusta lähtien Vanhan testamentin eksegetiikan tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnasta. Aika usein minulta kysytään postauksen otsikon mukaisesti: ”Mitä ihmettä sä oikeen tutkit?” Eri tilanteissa on mahdollista kertoa omasta työstään eri näkökulmia. Tässä blogissa kerron tiivistetysti, mistä oikein on kyse.

Eksegetiikka on tieteenala, joka tutkii Raamattua ja muita varhaisia juutalaisia ja kristillisiä tekstejä sekä niitä historiallisia konteksteja, joissa nuo tekstit ovat syntyneet, kehittyneet ja eläneet. Eri puolilla maailmaa eksegetiikka ymmärretään hieman eri tavoin, mutta pohjoismaisissa yliopistoissa kyse on humanistisesta tieteenalasta, jolla on läheisiä yhteyksiä muun muassa historiatieteisiin, filologiaan ja arkeologiaan. Yliopistoeksegetiikka ei siis liity suoraan mihinkään uskontoon tai ideologiaan.

Oma työni koostuu pienen opetusmäärän lisäksi valtaosin oman väitöskirjatutkimukseni tekemisestä. Minulla on suuri etuoikeus saada työskennellä Suomen Akatemian huippuyksikössä ”Changes in Sacred Texts and Traditions”. Huippuyksikköömme kuuluu reilu 40 tutkijaa, jotka edustavat eri uravaiheita tohtorikoulutettavista professoreihin. Yksikkö on jaettu neljään eri tiimiin, joista itse kuulun ryhmään ”Literary Criticism in the Light of Documented Evidence”. Alati kehittyvässä englanninkielisessä blogissamme voit tutustua tarkemmin yksikön toimintaan. Yksikössä toimii tutkijoita hyvin eri painotuksilla muun muassa tekstien tutkimuksen ja arkeologian parissa. Yksikössä työskentely mahdollistaa hedelmällisen dialogin eri tutkijoiden välillä ja toinen toisiltamme oppimisen. Myös kansainvälinen toiminta on yksikön ansiosta erittäin vilkasta.

Muutoksia Vanhan testamentin tekstihistoriassa

Itse tutkin Vanhan testamentin varhaista tekstihistoriaa. Oma väitöstutkimukseni käsittelee erityisesti sellaisia teksteissä tapahtuneita eroja ja muutoksia, joita voi havaita Vanhan testamentin varhaisimmissa käsikirjoituksissa ja käännöksissä. Tämän aiheen parissa kirjoitan monografiaa ja muita yksittäisiä artikkeleja, esitelmiä ja tekstejä.

Raamatun nykylukijat ovat tottuneet siihen, että heidän lukemansa teksti tuntuu varsin yhtenäiseltä ja ongelmattomalta. Toisen temppelin aikana (n. 500 eaa. – 70 jaa.) Vanhan testamentin teksteistä oli kuitenkin liikkeellä paljon sellaisia tekstimuotoja, jotka poikkesivat osittain merkittävästikin toisistaan. Nämä eriävät tekstimuodot ovat säilyneet esimerkiksi kreikankielisessä Septuaginta-käännöksessä, keskiaikaisessa masoreettisessa tekstissä sekä Qumranista ja muualta Juudean erämaasta löytyneissä kääröistä ja fragmenteissa.

Tutkimani tekstit ovat pääosin Joosuan ja Jeremian kirjoista. Molempien kohdalla tekstihistoriassa on havaittavissa muutoksia, jotka heijastelevat paitsi kirjurien tahattomia virheitä myös monenlaisia tahallisia toimitusprosesseja. Tekstejä on laajennettu, niistä on poistettu osia ja niihin on tehty ideologisesti motivoituneita muutoksia. Molemmista kirjoista onkin olemassa useita erilaisia varhaisia versioita, joista vain yksi on valikoitunut nykyraamattuihin. Olen avannut tätä problematiikkaa jo hieman esimerkiksi kirjoituksessani teologia.fi -sivustolla.

Pitkäjänteistä puurtamista ja kiehtovaa dialogia

Tutkimustyö on työtä siinä missä mikä tahansa työ. Muiden tavoin teen kahdeksan tunnin työpäiviä, jotka omistan tutkimukselle. Toki silloin tällöin joku ajatus saattaa vallata mielen saunan lauteilla tai konferenssi saattaa syödä useampia vuorokausia. Luonteeltaan tutkimustyö on tasaista puurtamista historiallisten lähteiden, tutkimuskirjallisuuden ja omien Word-dokumenttien äärellä sekä ideoiden ja ajatusten vaihtelua kollegojen kanssa.

Koen olevani erittäin etuoikeutetussa asemassa, koska saan harjoittaa kriittistä ajattelua, oppia ja luoda uutta tietoa ammatikseni. Samalla koen jonkinlaista velvollisuudentuntoa. Raamattua nimittäin käytetään nykyään enemmän kuin koskaan erilaisissa vallankäytön tilanteissa: tiukat uskonnolliset yhteisöt rajoittavat yksilöiden vapauksia, poliittiset päätöksentekijät luovat lakeja ja uskovat ihmiset punnitsevat omia elämänpäätöksiään Raamattuun vedoten. On tärkeää, että jokainen voi päästä käsiksi myös kriittisen raamatuntutkimuksen tuloksiin ja näkökulmiin. Vaikka tiede ei suoranaisesti pyrikään ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä, se voi tuoda paljon uusia näkökulmia yksilöjen, yhteisöjen ja seurakuntien opetuksiin ja ajatuksiin.

Historiallisen dynamiikan ymmärtäminen tuo uudenlaista elävyyttä ja näkökulmaa tekstien käyttöön. Jatkossa pyrin tuomaan tästäkin lisää esimerkkejä blogiini.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s