USA #tienpäällä2015 matkaraportti

Palasimme jokin aikaa sitten neljän hengen porukan lomamatkalta, jossa ajoimme Pohjois-Amerikan halki. Lensimme Los Angelesiin, josta vuokrasimme auton, jolla ajoimme muutamien mutkien kautta New Yorkiin saakka. Matkaa kertyi noin 6000 mailia ja vietimme aikaa muun muassa Yosemiten luonnonpuistossa, Las Vegasissa, Grand Canyonilla, Utahin ja Coloradon vuoristomaisemissa, keskilännen osavaltioissa, Chicagossa, Niagaran putouksilla Kanadan puolella ja Manhattanilla.

Julkaisin videoblogissani neliosaisen dokumentin matkan kohokohdista. Löydät videot alta.

Matkamme toteutunut reitti oli suurin piirtein tällainen: https://goo.gl/maps/QBuPh.

Kuvia voit käydä katselemassa joko Instagram-tililtäni tai Facebook -kansiosta.

Mainokset

Miksi Raamattua(kin) kannattaa tutkia tieteellisesti?

Tieteellinen tutkimus on yksi merkittävä pohja länsimaisessa yhteiskunnassa. Se tarjoaa eri ilmiöistä kriittistä tietoa, jonka pohjalle voi rakentaa kestäviä käytännön ratkaisuja ja ideoita. Humanistis-yhteiskunnallisten tieteiden (ml. raamatuntutkimus osana teologiaa) tuloksista ei voi suoraan rakentaa rakennuksia tai jalostaa lääkkeitä. Niiden rooli on kuitenkin merkittävä muun muassa koulutusta, päätöksentekoa, kulttuuria, sivistystä, arvoja ja ihmisryhmien välisiä suhteita rakentaessa.

Työpaikkani eli tutkimusyksikömme blogissa on tähän mennessä julkaistu neljä haastattelua, jotka valottavat henkilökuvien kautta raamatuntutkimuksen merkitystä nyky-yhteiskunnalle. Käy ihmeessä lukemassa ja päivittämässä tietojasi kriittisestä eksegetiikasta ja sen merkityksestä yli uskonto- ja aaterajojen.

Elisa Uusimäki – Antiikin elämäntaitovalmentajien jäljillä”. Haastattelussa ovat esillä esimerkiksi koulutukseen ja kasvatukseen liittyvät ihanteet.

”Tero Alstola – Maahanmuutosta maahanmuuttajan näkökulmasta”. Haastattelussa käy ilmi, mitä aineksia historiallisen maahanmuuttoilmiön tutkimus voi antaa nykykeskusteluun maahanmuutosta.

”Martti Nissinen – tutkimustyöhön intohimoa ja yhdessä tekemisen meininkiä”. Tässä haastattelussa on paljon eri näkökohtia. Esillä ovat muun muassa tutkimuksen, seksuaalisuuden, uskonnonopetuksen ja ”uusien” arkeologisten kohteiden näkökulmat.

”Hanne von Weissenberg – Dosentti päivystää henkimaailman asioista”. Mitä yhteiskunnallista merkitystä on Vanhan testamentin eksegetiikan dosentuurilla?

Pilapuhelu paavilta ja kristittyjen Tinder

Kokosin taas vlogini puolelle viime kuukauden oudoimmat uskontouutiset. Voin sanoa, että näihin videoihin ei materiaali lopu kesken, vaan uskontojen maailmassa sattuu ja tapahtuu. Erityisesti englanninkielisessä maailmassa valtavirtamedia on innostunut raportoimaan uskonnoista. Suomessakin on viime aikoina nähty joitain laadukkaita uskontoaiheisia juttuja, mutta tarvitsisimme lisää laadukasta objektiivista uskontojournalismia. Helsingin Sanomiin uskonto-osio?

Kuulumisia konferenssimatkalta Münsteristä

Yksi työni kiehtovimpia puolia on osallistuminen eri puolilla maailmaa järjestettäviin tieteellisiin konferensseihin. Niissä pääsee vaihtamaan ideoita muiden alan tutkijoiden kanssa ja saa palautetta omasta tutkimustyöstään. Meidän tutkimustiimimme järjesti kuukausi sitten Workshopin Saksan Münsterissä, jossa myös itse annoin lyhyen esitelmän.

Workshopin aihe oli: miten muinaiset kirjurit tekivät suuria lisäyksiä vanhempiin teksteihin? Kriittisen raamatuntutkimuksen historiassa on jo parisataa vuotta tunnistettu, että pyhinä pidettyihin teksteihin on tehty monenlaisia lisäyksiä, joilla on ollut erilaisia funktioita. Tässä workshopissa erilaisten historiallisten lähteiden asiantuntijat esittelivät tapauksia, joissa varhaisessa käsikirjoitusmateriaalissa on säilynyt dokumentoitua evidenssiä näistä lisäyksistä. Toisin sanoen sekä teksti ilman lisäystä että teksti lisäyksen kanssa on löydetty.

Voit lukea tarkemmin esitelmien sisällöstä huippuyksikömme blogista. Esittelin itse tapauksen, jota tutkin omassa väitöskirjatyössäni. Vanhan testamentin Joosuan kirjan lopusta on nimittäin säilynyt sellainen versio, joka poikkeaa merkittävästi siitä keskiaikaisesta heprealaisesta tekstistä, johon nykyraamatutkin perustuvat. Kreikankielinen Septuaginta-käännös sisältää monenlaisia mielenkiintoisia piirteitä, joita olen hieman avannut teologia.fi -sivustolta löytyvässä kirjoituksessani. Tutkimustyöni on vielä niin alussa, että avaan tuloksiani tarkemmin myöhemmin.

Konferenssimatkat ovat pahimmassa tapauksessa aamusta iltaan istumista suljetussa tilassa. Nyt Workshopiimme oli lisätty mukava kävelykierros Münsterissä. Itse vietän syksyllä alkavan lukuvuoden Münsterin yliopistossa vierailevana tohtoriopiskelijana, joten oli mukavaa saada pieni sneak peak tulevaan asuinkaupunkiini. Münster on vilkas opiskelijakaupunki täynnä kauneutta ja historiaa. Kaupunkihan muistetaan muun muassa Westfalenin rauhan solmimispaikkana ja anabaptistien kapinasta.

Ohessa muutama kuva konferenssimatkalta keväisestä Münsteristä.

Miten hengellisen väkivallan voi tunnistaa?

Hengellinen väkivalta on suomalainen kansantauti. Itse arvioisin, että tuhannet suomalaiset altistuvat sille viikottain. Suomessa on hurja määrä erilaisia kristillisiä seurakuntia ja uskonnollisia liikkeitä, joiden parissa yksilöitä saatetaan kohdella kyseenalaisesti.

Parhaimmillaan hengellisyys on voimavara ja edistää hyvinvointia. Pahimmillaan se aiheuttaa syyllisyyttä, ahdistusta ja mielenterveyden ongelmia. Kehittelin viisi kysymystä, jotka voit kysyä, jos osallistut jonkin uskonnollisen yhteisön toimintaan. Kysymyksiä voisi varmasti vielä kehittää ja lisätä, mutta tämän arsenaalin keksin omien kokemusteni pohjalta.

1. Kuka yhteisössä käyttää valtaa? Kuinka usein valta vaihtuu?
2. Saako yhteisössä ajatella kriittisesti?
3. Saako yhteisössä olla eri mieltä asioista?
4. Luodaanko yhteisössä vahva vastakkainasettelu suhteessa yhteisöön kuulumattomiin?
5. Minkälaista hedelmää yhteisö kantaa?

Videoblogissani avaan kysymyksiä vielä enemmän. Kerron myös hieman omista kokemuksistani suhteessa hengelliseen väkivaltaan.